.

033

2009-01-21T11:49:00.003+02:00

Marianne laittoi tämmöisen haasteen, tässä vähän sääntöjä joita en aio (enkä voi) noudattaa (koska en lue noin montaa blogia edes..)

The challenge is as follows:
1) Link to the person who tagged you.
2) Post the rules on your blog.
3) Write six random things about yourself.
4) Tag six people to your post and link to them.
5) Let each person know they've been tagged and leave a comment on their blog.
6) Let the tagger know when your entry is up.

Mutta kuusi sekalaista asiaa.

1. Olen ollut kipeänä kohta yli kuukauden. Eilen tajusin viimein hakea sairaslomaa, jota sain sitten oikein kolme päivää. Olo oli eilen siedettävä, tänään on taas pää täynnä räkää ja tuskainen fiilis. Lisäksi korvat on lukossa ja toista korvaa ja sen alapuolella sijaitsevia kaulan osia särkee. Todella kivaa, sanoisin.

2. Odottelen hysteerisenä monitoimikonetta! Jo kesällä sain päähäni että tarvitsen moisen kapistuksen keittiööni (lähinnä kaikki alkoi mansikkamargaritoista ja tehosekoittimen tarpeesta..) Valkkasin mieleiseni härvelin netin ihmeellisestä maailmasta, mutta sitä ei sitten löytynytkään niin vaan kotimaisista kaupoista. No, ihana puoliskoni Samppa tilasi sitten moisen härvelin minulle Pixmaniasta ja se onkin sitten seikkaillut ympäri maailmaa, kunnes tänään se oli saapunut Itelloonien kuljetettavaksi. Valmistelen jo mielessäni kauppalistaa vihanneksista, joita tarvitsen silputtavaksi kun kokeilen ko. härveliä.

3. Haaveilen järjettömästi asioista joita en voi saada. Suurin ja mahtavin on matkailu, suunnittelen paperille ja kaikenlaisiin vihkoihin yms. erilaisia matkoja, kirjoittelen ylös paikkojen nimiä joissa haluan käydä, katson lentojen hintoja ja aikatauluja ja mietin mitä tarvitsee pakata mukaan. Mietin minkälaiset kengät tarvitsen kun kiipeän Kinabalu -vuorelle Borneossa ja herään yöllä painajaisuniin siitä, että mahtaako Mumbaista päästä junalla Bengaluruun.

4. 80% ruuista on pahoja ilman kermaviilikastiketta. Voisin elää kermaviilikastikkeella. Ostan usein pelkän dippikastikkeen ja jätän sipsit kotiin. Dipin voi syödä lusikallakin.

5. Tykkään kauheasti kaikista kasveista, mutta olen ehkä tumpeloin kotipuutarhuri ikinä. Kaikki kasvit kuolee. Taktiikkanani onkin, että aina kun yksi kuolee voi tilalle ostaa uuden..

6. Inhoan sitä etten ole mitenkään erityinen.

032

2008-12-22T07:53:00.003+02:00

Olen etsiskellyt sopivia toisenlaisia lahjoja. Täytyy ehkä lahjoittaa useampaan kohteeseen, koska en osaa päättää haluanko tukea kehitysmaiden ihmisiä (SPR) vai suomalaisia köyhiä perheitä (Hyvä Joulumieli -keräys). Harmittaa, että Kirkon ulkomaanavulla sekä World Visionilla on kaikkein "parhaat" valikoimat, kun en kumpaakaan näistä halua tukea. World Visionia voisin ehkä joskus tulevaisuudessa kyllä tukea kummilapsen myötä, mutta jotenkin on epäilyksiä siitä, miten rahat menevät perille. (En tiedä onko SPR sen parempi kohde mutta ainakin Hyvä Joulumieli -keräyksen varat jaetaan vielä nyt joulunaikaan 70 euron lahjakortteina köyhille lapsiperheille.)

Hitto vie kun ei ole minkäänlainen joulumieli itsellä. Se vituttaa.

031

2008-12-08T08:02:00.002+02:00

Ollaan pyöritty kuin puolukat pillussa uudessa tavaratalossa, kun kuormia ei olekaan vielä tullut eikä mitään tekemistä tietenkään ole. Ehkä tällä viikolla asiat ovat paremmin. Aika kuluu nopeasti ja on erihienoa kun kahden tunnin välein on taukokin :D Eilen kävin ostamassa lampun fillariini jotta olisi kivempi pyöräillä ja tänään on tietysti sellainen tuisku että minun tuurillani on ehkä parempi mennä kävellen mikäli haluan säilyttää pääni.

Olisi oikeastaan aika paljon vuodatettavaa, elämä ei solju ihan siihen malliin kuin tykkäisin. On ollut hyvin hankalia aikoja, ja kukas muukaan siihen olisi syypää kuin minä itse. On jotenkin karmivaa huomata että MINÄ, joka olin vielä joskus ihan fiksu ja jolla oli jonkinnäköisiä tavoitteita, olen nyt päätymässä rautakaupan kassaksi. En halua mitenkään väheksyä kaupan kassoja enkä muitakaan ammattikuntia, mutta todettakoon silti, että odotin itseltäni ehkä hiukan enemmän.

Mitä muuta voi silti odottaa tällä työskentelymotivaatiolla ja koulunkäynti-innolla. Ei mitään.

Lisäksi aina olemassaolleet ulkonäköongelmat ovat nostaneet päätään melko voimallisesti, eikä sekään tilannetta oikein helpota. Yritin eilen käydä myös vaatekaupassa mutta siitä seurasi sen luokan sekoaminen etten ehkä hetkeen tätäkään yritystä toista. Lyhyesti ja ytimekkäästi voitaisiin todeta, etten vaan voi sietää itseäni tällä hetkellä. Nämä vammailuongelmat tuovat tietysti mukavan lisämausteen parisuhteeseen kun meikäläinen on kuin perseeseen ammuttu karhu koko ajan, ja toinen ei oikein tiedä missä mennään (eikä tajua vaikka koitan selittää). Jotain ehkä kaaliin viimein upposi kun sain jonain yönä rääyttyä että en voi käsittää miten meikäläisestä tulee läski rautakaupan kassa. Morjes sitten vaan.

030

2008-11-28T19:48:00.002+02:00

Kaksi viikkoa Kodin Terran koulutusta takana ja on aika sekava olotila. Jonkin verran on jo tulevakin valottunut, mutta aika paljon on vielä pimennossa. Hetkittäin tuntuu siltä että ihan tosi jees ja ihmiset on huippuja, mutta sitten toisilla hetkillä on sellainen fiilis että homma on ihan perseestä ja kaikki inhoo meikäläistä.

Olen ollut viime päivinä vähän sellaisella riitaa haastavalla tuulella, mutta hyvitykseksi tilailin sitten Sampalle PS3:n synttärilahjaksi, luulisi hyvittävän parin vuoden nalkutukset.

On ollut mielessä kaikenlaista kirjoiteltavaa mutta neiti Palvelut ja Cafe (Marianne huom!) ei kyllä nyt keksi mitään sanottavaa. On vähän krapula näin päiväkännien päälle.

029

2008-11-19T07:42:00.002+02:00

Terra-koulutukset ovat alkaneet enkä ole ehtinyt nolata vielä itseäni juuri lainkaan. Tänään olisi oiva tilaisuus kun päivän aiheena on turvapassikoulutus. Ohjelmaan sisältyy muun muassa tulipalon sammutus, ja mikä olisikaan siistimpi tapa nolata itsensä kuin itsensä sytyttäminen tuleen? Vaikka kaatumalla sinne tulipaloon. Tai sitten voisin rikkoa Anne-nuken elvytystilanteessa tai laukoa kuolemattomia kommentteja keskustelussa siitä, mitä tehdään kun pommiuhkaussoittaja soittaa.

Koulutus on aika perinpohjaista ja sisältää paljon hehkutusta ja toisaalta paljon ukaaseja siitä mitä ei saa tehdä. Mutta toistaiseksi on kyllä ollut pääsääntöisesti hyvä fiilis vaikka osa puheenvuoroista onkin aika lailla puuduttavia enkä oikeastaan ymmärrä että miksi minun tulee Terraan mennessäni tietää että ensi keväänä lanseerataan Opel Insignia. Näin meille kertoi kuitenkin AutoPalinin setä.

Meistä on tehty myös uutinen!

Korjaukseksi voin kertoa, että meitä on 57 ja hakijoita oli 1081, joten meikäläinen kuuluu VALIOJOUKKIOON ;)

028

2008-11-12T23:13:00.002+02:00

Enpä olekaan hetkeen viitsinyt päivittää. Elämä on pyöriskellyt töiden ja kesällä mökillä ja nyt syksyllä kotona olemisen merkeissä. Mitään järin ihmeellistä ei ole siis tapahtunut, lukuunottamatta kihloihin menemistä, jonka senkin kaikki tätä blogia mahdollisesti lukevat henkilöt jo tietää. Eikä sekään muuttanut mitään, mutta onpa ainakin kiva sormus. Hahaa.

Kuitenkin hermostuin hiljalleen hampurilaisten ja wienereiden myyntiin, ja päätin suunnata leuka maassa kohti uusia pettymyksiä. Niinpä hain Poriin keväällä 2009 avattavaan Kodin Terraan. Hakijoita oli noin 600 ja jostain syystä meikäläinen valittiin sinne myyjähenkilöksi. Koulutukset alkavat sitten maanantaina 17.11., eli ihan justiinsa.

Vaikka olen syvästi väittänyt inhoavani työtäni ravintelimaailmassa, valtasi minut käsittämätön haikeus eilen töissä, kun tajusin, että tiettyjen työntekijöiden kanssa minulla ei ole jäljellä enää yhtään yhteistä vuoroa. Vaihdeltiin halauksia ja muuta sellaista hyvin ahdistavaa, mutta silti oli pakko mennä hetkeksi itkeskelemään. Nyt viikonloppuna olisi viimeiset kaksi työpäivää ja luulen että sunnuntaina on hyvin herkkää. Hyvin herkkää.

En oikein tiedä mitä tässä nyt sitten ajattelisi. En selkeästikään pysty ajattelemaan järkevästi. Tänään kävin ostamassa järjettömän säkillisen irtokarkkeja ja kotona muistin etten tykkää karkeista. Ne on ällöttävän makeita ja niistä tulee kädet limaisiksi. Sipsit on kivempia, niistä tulee vaan rasvaiset kädet ja niitä voi syödä pussitolkulla. Voisi vaikka yrittää välillä vähän päivitellä tätä blogia, kun tämä tuntuu joillain olevan vielä linkeissäkin. Olisi siis minun puolestani ihan kohteliasta kirjoittaakin joskus.

Kotona on kiva olla. Nyt kutsuu Frasier. Sain aikaan pitkän entryn eikä ollut mitään asiaa. Wuhuu.

027

2008-06-14T09:22:00.002+03:00

Muotiblogin ensimmäinen ja ehkä viimeinen osa: kenkiä.

Ostin parit kengät. Oli kivaa ja rahat meni.

026

2008-05-06T07:25:00.003+03:00

Nyt on niin paha mieli että voisinpa vaikka oksentaa. Luultavasti en kuitenkaan tee niin. En myöskään voi avautua olon syistä. Harmi. Avautuminen on aina kivaa. Avaudun siis jostain muusta.

Töissä on vähän sellaista ja tällaista. Tiskaaminen oli puuduttavaa ja ärsyttävää eikä järin palkitsevaa hommaa, mutta oltuani eilen sekä kahvilan että hesen kassalla, aloin ikävöidä sinne tiskihommiin takaisin. Siellä on NIIN MONTA ASIAA MITKÄ VOI TEHDÄ VÄÄRIN. Ranskalaispussi painaa kolme grammaa liian paljon, pehmistä on 8 grammaa liikaa... Unohdat katsoa nimet pankki- ja bonuskorteista. Myyt vahingossa dallaspullaa korvapuustina. Ja joka asiasta huomautetaan. Siis totta kai, kun on uusi työntekijä niin on pakko sopeutua siihen että tekemällä oppii jne, mutta ne opettavaiset huomautukset voisi tietysti muotoilla aina vähän kauniimminkin. Sen lisäksi tulee vielä valituksia asioista joiden kanssa en ole ollut missään tekemisissä. JES! Vielä ihanampaa on se, että eri henkilöiden ohjeistukset poikkeavat toisistaan, joten oikeastaan ei voi tietää, että miten pitäisi tehdä ja mitä.

Itse asiakaspalvelutyöhän olisi oikeasti ihan mukavaa, mutta kaikkien huomautuksien ja pilkunviilauksien jälkeen se tuntuu lähinnä ahdistavalta, kun miettii vaan, että mitä nyt menikään väärin. Kaikki muut ovat olleet jossain koulutuksessa, ja vuoropäälliköt tuntuvat olettavan, että minäkin olen. Mutta kun en ole, enkä siksi voi tietää kaikkea jo valmiiksi. Voisin mennä takaisin tiskaamaan, siellä ei ainakaan ihan hirveän pahasti pysty kämmäämään.

En jaksa nyt ajatellakaan mitään positiivisia asioita. En kyllä edes tiedä onko niitä.

025

2008-04-27T14:44:00.002+03:00

Samppa oli muistanut että vuosipäivä lähestyy ja tuli toissapäivänä hakemaan minua töistä autossaan seuraavanlainen kapistus:

Olen haaveillut kyseisestä härpättimestä varmaan viisi vuotta, ja nyt se komistaa keittiötä. IHANA!

Muuten ei oikeastaan mitään uutta auringon alla. Olen lueskellut ihmisten muotiaiheisia blogeja hihitellen. Ei siksi, että hihittäisin niille blogeille (niitä on oikeasti erikiva lukea), vaan ajatukselle siitä, että perustaisin oman muotiblogin.. "Mulla on nää farkut ja sit mulla on tällainen hame jota en käytä. Sit mul on musta paita ja toinen musta paita." Se olisi paras muotiblogi koskaan!

Nimim. Muoti-Liisa

024

2008-04-23T21:41:00.002+03:00

Minä olen sellainen, miten sen sanoisi, näyttävien sisääntulojen nainen! Tänään oli ensimmäinen työpäivä Prisman ravintolamaailmassa, ja kun pulju suljettiin kahden aikaan (avajaiset huomenna), ja alkoi Presson uuden ilmeen esittely kaikille työntekijöille, päätin tehdä peliliikkeeni, eli: PYÖRTYÄ! Ensin tuntui pieni heikotus, niinkuin joskus jos on syönyt huonosti.. Sitten rupesi heittämään ja korvissa sumeni, tai siis korvat meni lukkoon. Lopuksi silmät sumeni ja sain juuri sanottua "mul on tosi huono olo" kun meinasi mennä jalat alta. Saivat kuitenkin meikäläisen taluteltua istumaan ja juottivat vähän sokerikolaa.

Kannattaa aina muistaa että sisääntulosta kannattaa tehdä mieleenpainuva, jotta sinut muistetaan! (Nimim. eka kerta koirakoulussa ja luoksetuloa harjoiteltaessa MINÄ kaaduin, koska en osannut juosta ja huudella Almaa yhtä aikaa..)

023

2008-04-21T10:44:00.004+03:00

Ja sitten yhtäkkiä ymmärtää, miten arvokas jokainen päivä, jokainen puhelinsoitto läheiseltä, elämä yleensä, on. On kammottavaa, että on tapahduttava jotain todella hirveää, jotta muistaa hetken, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Itselläni on kaikki hyvin, mutta tiedän ihmisiä, joille lauantai-illan bussionnettomuus Espanjassa toi mukanaan käsittämättömän suuren surun ja ikävän.

Otan syvästi osaa heidän tuskaansa, jonka suuruutta en pysty oikesti edes ymmärtämään.

"laske pääsi rauhaansa
lepää hetki lennostasi
anna maailman mennä tietään
aina suurta yötä päin"

022

2008-04-11T09:22:00.002+03:00

Luotan nyt siihen että Samppa ei lue tätä blogia. (Moro Samppa jos luet!)

Meillä on nimittäin ensi kuun alussa 2-vuotispäivä. Ei sinänsä mitenkään ihmeellinen meriitti, mutta haluaisin kehittää Sampasterille jonkun erityisen jutun, jonkun yllätyksen. Olen saanut itse niin paljon kaikkea kivaa (mm. yhden Thaimaan matkan), että ihan perinteinen syömään meno tuntuisi hivenen lattealta. Haluaisin siis kehitellä jotain oikeasti erityistä, jotain sellaista mikä olis nimenomaisesti Sampalle mieleen.

Jotta totuus ei unohtuisi, muistutan että olen lähes varaton, mutta kyllä minä nyt olen jonkun verran valmis laittamaan tähän rahaa (enintään satasen, enempää ei ole).

Ensimmäinen ideani oli, että veisin S:n perinteikkäästi syömään, mutta kun tultaisiin kotiin niin täällä olisikin bileet pystyssä, eli olis jotain Sampan (ja mun) kavereita kylässä. Ongelmaksi voi muodostua se, että sillä ei ihan hirveästi ole kavereita, ja toisaalta niitä ei kuitenkaan saa kaikkia samaan aikaan paikalle.

Eli, kaverit, ideoita! Sen ei siis todellakaan tarvitse olla mitään romanttista, pääasia olisi, että se olisi kivaa.

021

2008-04-09T17:23:00.002+03:00

Muutamina viime päivinä paluu Thaimaan matkan jälkeen takaisin arkeen on iskenyt vasten kasvoja melko voimakkaasti. En tarkoita nyt sitä, että olisin välttämättä halunnut jäädä Patong Beachin turistirannoille tai muutenkaan koko maahan, mutta oli siellä sen verran mukavaa, että normaali elämä on tuntunut melko surkealta matkan jälkeen.

Koska minulla ei enää varsinaisesti ole koulua, vietän aikani siis pääasiallisesti kotona. Minulla ei ole aikatauluja eli voisin tehdä melkein mitä vain milloin vain. Siis VOISIN. Eilispäivänä ajoimme johonkin ja rupesin muistelemaan muutaman vuoden takaista roadtripiä jonka toteutimme Jennin kanssa. Se oli melkoinen reissu. Vaikka osaltaan aika kultaakin muistot, jouduin ikäväkseni toteamaan, ettei sellaista retkeä enää tulisi tehtyä.

Kysyisinkin seuraavaa: MISSÄ VAIHEESSA ELÄMÄSTÄ TULI NÄIN TYLSÄÄ JA VAKAVAA?

Vanhoina hyvinä aikoina istuskeltiin kuppiloissa ja juotiin kaljaa viikollakin. Lähdettiin vaikka päiväkänneille, jos teki mieli, ja aina joku lähti mukana. Elämä oli sellaista huoletonta ja hauskaa ja ja ja. Ja nyt, olen istunut itsekseni kotona katsomassa telkkaria sellaiset 11 tuntia. Moro vaan. Olisihan minulla tekemistä esim. opinnäytetyön merkeissä, mutten saa mitään aikaiseksi.

Oma analyysini on että tällä on jotain tekemistä nykyisen parisuhteeni kanssa. Muutama vuosi sitten vielä kihisin itsekseni, kun seurustelevat kaverini vetäytyivät puoliskoidensa kylkeen ja kaverit unohtuivat. Ja nyt, minä itse, pahin kaikista niistä! Muutenkin jotenkin tuntuu, että olen muuttunut joksikin toiseksi ihmiseksi tämän koko parisuhteen myötä, enkä aina tiedä, pidänkö uudesta itsestäni.

No, kuten olen ennenkin todennut, tässä tapauksessa plussat voittaa silti miinukset. Henkisesti olen pysynyt huomattavasti paremmin kasassa, ja vaikka tässä nyt valitankin, kyllä se Sampasteri osaa tehdä minut melko onnelliseksi. Enemmänkin on kyse siitä, että minun itseni pitäisi osata paremmin yhdistää oma elämä ja tämä parisuhde-elämä, eikä keskittyä vaan jälkimmäiseen.

Sitten lopetan avautumisen, ja siirryn asiasta kukkaruukkuun. Neiti koira päätti sairastua viime viikolla. Se (vaihteeksi) kusi ja paskoi ja oksensi aamuyöllä, jonka jälkeen se ei vielä seuraavanakaan päivänä oikein palautunut, vaikka olin juottanut sille Nutrisalia ruiskulla (kun se ei itse suvainnut juoda). No, raahasin neiti koiran sitten eläinlääkäriin, joka teki jonkun "musta tuntuu" -tyyppisen diagnoosin verinäytteiden perusteella, ja määräsi antibiootteja suolistotulehdukseen. Tästä ilosta sain maksaa 117,90e. Kiitos. Eikä koira ole vieläkään täysin palautunut. Alkaa loppua vitsit tuon koiran kanssa, kolme viikkoa sitten siltä poistettiin silmiin kasvavia ripsiä, 254,60e. Älkää hankkiko koiraa jos olette köyhiä. Ja älkää hankkiko koiraa jos olette hermoherkkiä, meikä porasi kolme päivää koska olin varma, että se on nyt kuoleman kielissä. Minä haluaisin vaan terveen koiran, kiitos. Voin maksaa siitä kyllä mitä vaan.

PS. Jos jonkun kaljahammasta kolottelee niin soittakaa :D

020

2008-04-04T18:17:00.002+03:00

Ja viel pari kuvaa. Ehkä myöhemmin saatte myös salaista kuvamateriaalia transubaarista..

Monkey Beach, Phi Phi -saaret.

Kaloja Viikinkiluolan edustalla Phi Phi -saarilla.

Ja semmone paratiisirantajuttu.

019

2008-04-04T18:07:00.004+03:00

Noniin, olen palautunut kotiin Thaimaasta. Reissu meni hienosti, mutta en oikeastaan jaksa kauheasti käsitellä asiaa enää, en tehnyt siellä mitään ihmeellistä, otin rennosti enkä ottanut paljoa valokuviakaan. Oli lämmintä ja poltin itseni hienosti, II-asteen palovammat molemmissa olkapäissä. Norsut oli törkeän hienoja eläimiä ja vielä hienompaa on snorklaaminen koralliriutoilla. Pari kuvaa kuitenkin.

Mäkisempää maastoa Khao Sokissa.

Joku läski valkoinen turisti ruokkimassa norsui.

Sellainen laguuni (muistaakseni Huonelaguuni) Phi Phi -saarilla.

018

2008-03-17T12:39:00.002+02:00

Hehee, tänään olisi siis aika suunnata nenä kohti itää ja matkata Thaimaan Phuketin turistirannoille polttamaan nahkaa ja hankkimaan melanoomaa. Olen erittäin stressaantunut lähdöstä jo muutenkin, mutta Iltalehti tekee lähdöstä entistä hauskempaa!

Opiskelijatyttö murhattiin Thaimaassa

Vastasyntynyt varastettiin sairaalasta

Hieno juttu hei!

017

2008-03-16T12:53:00.004+02:00

Tyhjensin tuossa pokkarikameraani matkaa varten (onhan sitä ainakin kaksi kameraa oltava mukana) ja sieltä löytyikin melkoinen helmi. Tässä siis teille!

016

2008-03-14T08:29:00.002+02:00

87 tuntia lähtöön. Ei pysty käsittämään. NORSUI!

015

2008-03-14T07:46:00.002+02:00

Keilaus, se rattoisa harrastus on.. keilausssss.

Käytiin eilen keilahallilla ja herra S koki tarpeelliseksi hankkia seuraavat:

Pallo piti tilata ja kovasti keilahallin setä mittaili meikäläisen kättä, ilmeisesti siksi että saadaan ne sormireiät sitten oikeisiin kohtiin. Tähän asti olen heitellyt keilahallilla 10 paunan pallolla. Tuo tilattu pallo on 13 paunaa eli 5,9 kiloa, saa nähdä jaksanko edes nostaa koko pallukkaa. Lisäksi ihmettelen, että miksi nuo pallot on kaikki niin rumia?!

Nämä kenkulaiset saatiin mukaan jo, ja viime yönä näin jo painajaisia siitä, kuinka ne ovat niin liukkaat että löydän itseni radalta makaamassa kun käytän niitä ensimmäisen kerran. Myöskin kenkien ulkonäköön voisi mielestäni vähän panostaa, nuo ovat vielä naisten mallistoa. Tylsät.

Saa nähdä koska niitä sitten käytetään. Sanoin Sampasterille että jos sellaiset hankitaan niin hän joutuu sitten minua opettamaan, ja ottaen huomioon että yhteisestä sulkapallon pelaamisesta on puhuttu noin vuoden eikä vieläkään ole pelattu, epäilen vähän tämän keilailuharrastuksenkin käyntiinlähtöä.

Tänään olen lähdössä Almaanin kanssa Tampereelle silmälääkäriin. Lääkäritäti sitten jotenkin polttaa/jäädyttää silmiin kasvavat ripset, jotta ne eivät hiertäisi silmää enää. Kallista touhua mutta pitäisi olla pysyvä ratkaisu.

014

2008-03-10T14:59:00.001+02:00

Litmanen, oi Jari Litmanen. Joonas Partanen käsittelee aihetta Iltalehden sivuilla.

Ps. En voi sietää jalkapalloa mutta Litmanen on kyllä surkuhupaisa.

013

2008-03-10T10:02:00.002+02:00

Ihmeelliset russelit. Meillä olisi aika paljon opeteltavaa :D

012

2008-03-09T17:58:00.002+02:00

Mitä tapahtuu kun Alma kastuu? Se selvinnee seuraavassa:

011

2008-03-09T12:32:00.003+02:00

Jokainen tätä blogia lukeva varmaan tietää etten ole mikään kosmetiikkatuotteiden suurkuluttaja. Sain kuitenkin päähäni eilen illalla, että pohjustan tulevaa Thaimaanrusketustani (= lue palamista) hieman itseruskettavia ainesosia sisältävällä Dove Summer Glow -vartalovoiteella. Idea oli sinänsä hyvä eikä mitään suurempia laikkuja missään ole, mutta pikku ongelma kuitenkin ilmeni.

Nimittäin, unohdin pestä operaation jälkeen kädet! Tässä hieman kuvamateriaalia:

Kuvassa tuo ei näytä niin pahalta kuin todellisuudessa, väri on ihastuttavan kellertävä ja raja, krhm, selvä :D Puolisen tuntia käsien kuorintaakaan ei oikein ongelmaan auttanut.

Päätelmä on, että voinen jatkossakin pysytellä erossa kosmetiikkatuotteista..

010

2008-03-07T08:38:00.002+02:00

Koska jo kerran aiemmin pureuduin viehättäviin uutisiin, päätin taas jakaa kanssanne erään hauskan uutisen. Se koskee pitkäaikaista uutis-inhokkiani eli Jari Litmasta.

Litmanen ja petolliset pohjalliset
Ensinnäkin. Äijä on 37. Siitä hehkutetaan joka hemmetin paikassa. Hehkutus päättyy aina siihen että äijää vaivaa jokin vamma. Tällä kertaa reisi venähti sillä pohjalliset pettivät. Damn.

Lisäksi aiemmin mainitsemani Räikkösen Kimi on käynyt visiitillä Tallinnassa, ja kehdannut mennä ajamaan motocrossia. Voitteko kuvitella! Sitten on vielä tapaus Kuronen-Ruusunen vs. Vanhanen mutte se on liikaa jo minullekin.

Minulla on vaihteeksi menossa kasiluokan kuvistunti. Tekemistä riittää siis :D

009

2008-03-06T08:59:00.002+02:00

Mitä ilmeisimmin olen jälleen kerran sekoamassa e-pillereiden vaikutuksesta. Hyvän alkusysäyksen sekoamiselle antoi rakas avopuolisoni, joka ystävällisesti päätti ilmoittaa että haluaa lähteä opiskelemaan jonnekin, pois Porista.

Eihän siinä. Olen nyt kaksi vuotta hokenut itselleni että kyllä Poriinkin voi jäädä asumaan ja olen myös saanut itseni uskomaan tämän. Olen viimeaikioina tuudittautunut miellyttävään mielikuvaan että valmistun ja ryhdyn etsimään töitä ja elämä vakiintuu ja kulkee tutulla turvallisella radallaan. Mutta ehei! Ei tietenkään. Kun ehdotin, että Porissakin voi opiskella, niin eihän se nyt käy. Lisäksi en millään jaksaisi muuttaa mihinkään uuteen kaupunkiin ja aloittaa elämää taas tavallaan alusta. Mutta mitäpä sitä ei tekis rakkauden vuoksi, heh heh heh heh heh heh heh. No, lukuisista heh-sanoista huolimatta olen tosissani. Ei kai siinä sitten auta kuin muuttaa, jos asiat niin etenevät.

No, vaikka tämä ilmoitus minua hivenen ärsyttääkin, on se myös omalla tavallaan ihan ymmärrettävä. Oman reaktioni voimakkuus taas ei ollut lainkaan ymmärrettävä, käyttäydyin kuin mielipuolinen. Tämä on niin kovin ihanaa. Kun itsekin tajuaa olevansa ihan idiootti. Tämä on kuin olisi pms-oireet 24/7.

Nice.

008

2008-03-05T08:24:00.002+02:00

Tänään meillä on ...mielenkiintoisia uutisia. Olen koukussa Iltasanomien, Iltalheden, YLEn yms uutisiin. Näistä kaksi ensinnä mainittua tarjoaa meille usein varsin jännittäviä ja suuria uutisia. Muutamia poimintoja:

Janne Ahonen on innokas ompelija
Niin tietysti! Minua ainakin henkilökohtaisesti kiinnostaa todella paljon se, miten Janne Ahonen muokkasi vaimonsa linnanjuhlien puvun soveltumaan puvuksi ystävän häihin. Jee!

Wikipedian perustaja jätti tyttöystävänsä netin kautta
Kenelle tämä VOI olla yllätys. Äijän on pakko olla melkoinen nörtti. Nyt ex-rouva Wikipedia kauppaa herra Wikipedian vaatteita eBayssa kostoksi.

RATSUMIES
Kimi Räikkönen hanskaa hevosvoimien lisäksi myös oikeat kauramoottorit. Kuinka viehättävää. Eilenhän hra Räikkönen ja rva Dahlman-Räikkönen poseerasivat Sveitsin kodissaan lämmintunnelmaisissa kuvissa, mukana oli myös koira (jackrussell). Lisäksi eilen otsikoissa oli, että Kimin mielestä lähdöillä on ensikauden F1-kisoissa yhä suurempi merkitys. Kansa haluaa tietää Kimistä!

Sitten päivän muihin aiheisiin. Hillary Clinton on voittanut Ohion ja Texasin esivaalit ja on näin ollen melkolailla tasoissa Obaman kanssa. Republikaanit taas jo valitsivat McCainin ehdokkaakseen, ja tämä pääseekin jo kampanjoimaan. Demokraattien valinta siis pitkittyy, mikä syö hyvää aikaa vaalikampanjoinnilta. Siistiä. Ihmeellinen on järjestelmä tuolla Ameriikan maalla.

Ja mitä minä sitten teen. Minä blogitan ja ysiluokan valinnaiskuviskurssi soljuu omaa tahtiaan. On rauhallista ja kaikki tekee töitä. Ihana kontrasti eiliselle "Vitun läski siä mikään oikia opettaja ole, tai jos oot ni oot varmaan joku vitun kotitalouden opettaja kun näytät joltain vitun martalta!" -päivälle. Kyllä tämäkin päivä vielä pilalle varmaan menee. Viehättävää on myös se, että radio on päällä ja Tuomas Rajala jakaa huonoja vitsejään. Malliin "Mikähän mahtaa olla Reese Witherspoonin lempilisäke aterialla? RIISI!" tai "Minkähän auton America Ferrera ostaisi? FERRARIN!"

007

2008-03-03T10:18:00.002+02:00

Hei olen ahkera sijaisopettaja. Parhaillaan minulla on meneillään seitsemännen luokan kuvaamataidon tunti. Oppilaat rakentavat ns. painolaattaa (grafiikkaa HAHAHA) pahvista, narusta ja kepeistä. Melko hohdokasta, sanoisin. Yhdellä oppilaalla on tukassaan joku 18 kappaletta Hello Kitty -pinnejä. Hurmaavaa.

Minä siis blogitan täällä ja saan siitä rahaa. Oppilaiden möly tosin häiritsee keskittymistäni. Ikävää. En ole oikein ymmärtänyt itsekään tuota tehtävänantoa, joten on kohtalaisen hankalaa opastaa kakaroita työn tekemisessä. Ei se mitään. Minun on nälkä. Tätä tuntia on jäljellä vielä 70 minuuttia. Ruokailu on silloin, ja sitten pääsenkin jo kotiin.

Näitä yläasteen oppilaita on hankala luonnehtia termeillä kiva tai sympaattinen, mitä joskus voi kuitenkin sanoa alakoulun oppilaista. Nämä on vaan ärsyttäviä. Ä - R - S - Y - T - T - Ä - V - I - Ä.

Kiitos. En kehtaa kirjoittaa enempää. Menen näyttämään fiksulta ja kiertelemään luokkaa.

006

2008-03-02T23:02:00.002+02:00

Hahaa kaverit! Luulitte että kyllästyin jo. Mutta ehei!

Terveisiä Mikkelistä. Täällä on lumista, jäistä ja ikävää. Elämässä ei tapahdu mitään kovin mullistavaa. Olen siis ensiviikon sijaistamassa Rantakylän kuvisopettajaa (se kuulostaa hohdokkaammalta kuin mitä se on). No, joka tapauksessa siitä saa rahaa melko hyvin ja siksi se kannattaa tehdä, vaikka se tarkoittaakin taas tuskallistakin tuskallisempaa oleilua Mikkelinmaalla.

Kuten jo mainitsin, mitään ei oikein tapahdu. Eilen join kolme salmaria putkeen oksentamatta. Huraa.

Koska mitään ei tapahdu, jaan kanssanne loistavan krapulasalaatin ohjeen:
(En osaa sanoa mitään määriä, mutta kun laittaa kaikkea paljon niin ei voi mennä vikaan.)

- salaattia
- keitettyä perunaa
- fetaa
- sipulia
- suolakurkkua (ei mitään Felixin makukurkkuja)
- suolaa
- mustapippuria
- reilusti hyvää oliiviöljyä

Kannattaa tehdä tätä ihan sikana koska se ns. paranee vanhetessaan. Tämän voi tehdä myös ilman perunaa, mutta kyllä se peruna silti hyvää on. Lisäksi voi tietysti lisäillä esimerkiksi oliiveja tai paprikaa tms. jos tykkää sellaisista humputuksista. Myös tonnikala/kana voisi toimia.

Ps. Jos et tykkää siitä, niin se ei ole ihme, minulla on muutenkin kohtalaisen outo maku. Samppa ainakin inhosi tätä.

005

2008-02-28T17:05:00.004+02:00

Olisikohan aika aloittaa Almankin kanssa harjoittelu:

Joku jackrussell teki juuri Guinnessin ennätyksen, sata palloa 44,4 sekunnissa.

004

2008-02-28T11:08:00.003+02:00

Neuvottelut Henryn kanssa ovat nyt ohi, ja hahaaahahaha kun saankin helpolla ne kolme opintopistettäni. Hienoa. Lisäksi sain oikeasti jonkunlaista järkeä itse opinnäytetyöhön, ainakin tiedän nyt mitä rupean ensimmäiseksi kirjoittelemaan. Ahkeruuteni on ollut huipussaan, sillä tein myös Visuaalinen suunnittelutyö -opintojakson ensimmäisen tehtävän vain kolme päivää myöhässä. Pitäisi ilmeisesti kohtalaisen äkkiä vääntää myös joku logoliikemerkki kyseiselle opintojaksolle, jotta en olisi hirveästi myöhässä KNR:n EHDOTTOMISTA palautuspäivämääristä. Ihanat ehdottomat päivämäärät.

(Kuulin muuten, että meillä on nykyisin oikeus myös 3. deadlineen, joten no hätä kaverit!)

Nyt odottaakin sitten viikon paras hetki. Nimittäin mummunpaasaushetki. EN JAKSA. Hän haluaa postiin ja kauppaan. Menee monta tuntia. Postiin meno ärsyttää, koska posti tarkoittaa tässä yhteydessä pääpostia, ja inhoan ajaa keskustassa. Kauppaan meno ärsyttää koska siellä menee vuosi. Vuosi. Ikuisuus. Ja koko episodi ärsyttää koska mummu ärsyttää.

Nyt lienee edessä siis ulkoilu, soitto Hakametsän eläinlääkäriasemalle (koska Alman silmät on kohtuu rumassa kunnossa) sekä päivän paras puhelu mummulle.

003

2008-02-28T07:43:00.002+02:00

Noniin, onhan tämä blogittaminen huomattavasti mielenkiintoisempaa, kuin esim. muistella sitä, mitä helvettiä tein oppilaiden kanssa 13.2.08 klo 12-13. Olisi voinut olla fiksua tehdä ne merkinnät jo siellä paikan päällä, eikä näin tuntia ennen tapaamista Henryn kanssa. NO! Mutta parempi myöhään kuin milloinkaan jne. Tämä kaikki siis liittyy opinnäytetyöhöni, jota pitäisi vissiinkin ruveta kirjoittelemaan tässä pikkuhiljaa. Täytynee myös kysyä Henryltä, mistä voisimme keksiä 3 opintopistettä, jos käy niin, etten läpäise tekijänoikeuksien toista uusintaa (ekaan unohdin mennä).

Alma pönöttää tuossa vieressä ja ilmeisesti vaatii että mentäisiin jo ulos. Yritän kuitenkin kirjoitella tuon juttuni valmiiksi ennen kuin käyn Alman kanssa ulkona ja lähden tapaamaan Henryä. Ei sillä mikään hätä kuitenkaan ole, kunhan vaatii toimintaa..

Käytiin eilen keilaamassa ja ilmeisesti keilailu rampana kannattaa, sillä en ole varmaan koskaan heitellyt niin tasaisen hyvin :D Kolme sarjaa meni huikealla 108 keskiarvolla. Illalla vielä onnistuin kehittämään messevän riidan, vaikka kerrankin en ollut edes liikkeellä riidanhaastoaikein. En voi tässä paljastaa riidan aihetta, mutta typerä se oli (niinkuin aina).

Alma pomppii ja inisee nyt siihen malliin että ilmeisesti ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käydä ulkona sen kanssa nyt. Yllättävää. Tämä on sitä johtajuutta, sanoi Alma ja myhäili tyytyväisenä.

002

2008-02-27T17:21:00.003+02:00

Noniin. Kontissa käyty ja plokikin näyttää nyt vähän fiksummalta kuin aamulla. Se vaati kyllä hivenen taistelua. Kontista löytyi muutamia kivoja kankaita joista osaa voi hyödyntää parvekkeen tulevan löhöilypaikan tyynynpäällisiin ja yhden ostin lähinnä siksi, että voin ommella siitä Almuskalle jonkun hauskan takin, koska sillä on tällä hetkellä vain 4 takkia (ei sillä että Porin talvessa juuri takkeja tarvitsisi..)

Niille jotka ei muka tiedä (haha), Almuska on siis koira. Harjoittelen nyt kuvan lisäämistä ja yritän pistää tähän kuvan siitä.

Siinä on siis ehkä kuva tai sitten ei. Meikäläisen jalka on edelleen kipeä. Lisäksi jalkapohja on keksinyt ruveta naksahtamaan erittäin inhalla tavalla jokaisella kerralla kun astun. On kohtalaisen säälittävää saada rasitusvamma kävelemällä. Ei ole helppoa olla läski ja huonokuntoinen. Myös Alman tassussa on jotain ongelmaa, tosin sen menoa se ei tunnu haittaavan. Lähinnä koira alkaa pikkuhiljaa hyppiä seinille, koska en ole päässyt viemään sitä lenkille ihan normaaliin tapaan.

Katsotaan nyt sitten, onko minulla mitään kerrottavaa tälle blogille jatkossa. Olisi hienoa jos olisi, koska on nii SIISTII pitää blogia :D

001

2008-02-27T10:58:00.003+02:00

Vaihteeksi yritän taas blogitella. Jenni yllytti. Luultavasti päivitän kolmesti ja kyllästyn. Nyt minä lähden ulkoilulle ja sen jälkeen menen kurkistamaan Kontti -kierrätystavarataloon. Jepjep.